|
Nousin juuri ylös, aurinko laski makuulla, laiturin päässä, aion laulaa siellä vapauttamaan minut huolistani, minusta tylsää, kiitän sinua elämästäsi, vaikka se on täynnä yksinäisyyttä ja katkeruudesta, olen rakastunut luonto, se täyttää yksinäisyyteni, minulla ei ole kumpaakaan vaimo enkä lapset, elän ja selviän tuskallisesti, saanko rakkautta a päivä, toivon niin muuten se on a surullinen elämä jäädä unohduksiin.
|